Moottoroituvarjoliito

Moottoroitu varjoliito on kaikkein edullisin moottoroitu lentotapa. Tasaisia suuria lentokenttiä ei tarvita, lähes mikä tahansa pelto tai laidun käy ”lentokentästä”. Toki esteitä kuten puita, rakennuksia tai varsinkin sähkölinjoja on syytä varoa. Kalusto on niin pienikokoista ja kevyttä että kuljetus onnistuu helposti jopa henkilöauton takakontissa. Tyypillsesti koko ”lentokone” painaa n. 40- 50kg. Moottorivarjoliito on luvanvaraista ja vaatii lajin koulutusohjelman suorittamisen.

Lentoonlähtö tapahtuu lähes aina vastatuuleen.On myös mahdollista startata sivutuuleen, jopa kevyeen myötätuuleen mutta tämä vaatii paljon harjoitusta ja kokemusta.Lentoonlähtö on muutenkin lajin hankalin alue. Sinänsä lentoonlähtö koostuu sarjasta hyvin yksinkertaisia manöövereitä. Mutta kun koetat tehdä samanaikaisesti muutamaa yksinkertaista asiaa kun moottori huutaa selässä ja siipi kiskoo johonkin suuntaan niin yhtälö voi olla aluksi haasteelinen. Mutta harjoitus auttaa ja vaivat palkitaan kyllä moninverroin!
Varjo täyttyy ilmalla, alkaa saavuttaa muotonsa. Ilmanpaine on ainoa asia joka pitää siiven muodossaan.
Varjo saatetaan lentotilaan.
Jonka jälkeen aletaan edetä rauhallisesti ja päättäväisesti eteenpäin kaasua lisäten kunnes siipi nostaa pilotin ilmaan.
Moottorivarjoliitoa voi harrastaa myös pyöräalustaisilla liitimillä. Tämä mahdollistaa harrastuksen myös henkilöille joiden liikuntakyky on rajoittunut tai esimerkiksi selkä tai polvet eivät pidä raskaiden taakkojen käsittelystä.

Laji mahdollistaa myös ilmavalokuvauksen. Liidin on suhteellisen hidas, n. 20-75 km/h, ketterä ja avaa esteettömän näköalan. Turvallisessa eli riittävässä korkeudessa ja hyvässä kelissä on turvallista irroittaa kädet ohjaimista ja syödä vaikka eväitä tai ottaa valokuvia alla aukeavasta huikeasta näkymästä. Liidin osaa kyllä lentää ”itsestään” ja pilotin tarvitsee häiritä siipeä ainoastaan suuntaa muuttaakseen.

Mainokset